Kaupunkilaisten oma pelto by Ruokaosuuskunta

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin kokeilu Suomessa. Emme kuitenkaan ole tyytyneet malliin ihan sellaisenaan, vaan muokanneet siitä omanlaisemme.

Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Niinpä päätimme perustaa oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin. Peltomme sijaitsee Vantaan Korsossa.

Kaupunkilaisten oma pelto -hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta.

Kiinnostuitko? Liity ruokaosuuskuntaan

Lataa tästä PDF-muodossa: Kaupunkilaisten oma pelto

 

Tallennettu kategorioihin Ruokaosuuskunta | Avainsanoina , , , , , , | 6 kommenttia

Vihreä Vihertää & Viherryttää

Varsisellerit pellolla

Lämpö tuli kerralla ja pelto vihertyy silmissä. Keltaisia kevätkukkia näkyy pientareilla: leskenlehtien kavereiksi ovat ilmestyneet voikukat ja kosteikkojen ympärille rentukat. Mustosen puutarhan lehtometsä on täynnä valkovuokkoja ja pienet raparperit ovat työntäneet ensimmäiset lehtivartensa esiin. Taimia on istutettu ja pellon ympärillä puut kukkivat. Puilla on vastakkainen rytmi verrattuna moniin vihanneksiin kuten kurpitsoihin, jotka alkukaudesta kasvavat kasvullisesti ja tekevät kukkaa sekä hedelmää vasta loppukesästä. Puut aloittavat kasvukauden generatiivisella eli suvunjatkamisvaiheella ennen kasvullista, vegetatiivista, vaihettaan. Puiden kukat jää usein huomaamatta, niitä kannattaa kuitenkin tarkkailla. Ne ovat usein pieniä, mutta hyvin kauniita.

Pehmeiden keräsalaattien istutusta ala Velimir & Heidi

Tällä viikolla on istutettu jo toinen erä salaatteja eli heinäkuun alun kerät. Lisäksi on istutettu ensimmäinen erä fenkolia ja purjoa. Osa taimien istutuksesta pitää jaksottaa, että tuoretta satoa saadaan useampana viikkona. Jotkut yksivuotiset kasvit ovat nopeita aloittamaan kukinnan heti sato-osan valmistuttua ja kukinta taas muuttaa vihanneksen makua ja rakennetta mm. salaatti muuttuu katkeraksi kukkavarren kehityksen alettua ja fenkoli taas puutuu. Kukinnan alettua ne ovat siis lähes käyttökelvottomia sadoksi. Myös varsisellerit ovat päässeet biokalvopenkkeihin. Niitä istutetaan vain yksi erä. Myös steiner-koululaiset kävivät istuttamassa yhden kennon fenkolia peltoon puutarhaopetustunnillaan.

Fenkolin istutusta kuudesluokkalaisten kera

Toukokuu vihertää vihdoin ja vihreät arvot ovat pellolle tärkeitä, vaikkakin rikkakasvit peltolaisia usein rasittavatkin. Toisaalta myös rikat ovat tärkeitä, ne pitävät ravinteet pellossa, toimivat hyötyelijöille elinympäristönä ja tarjoavat pölyttäjille ruokaa, mahdollisesti ne ovat myös syötäviä villivihanneksia. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on puhuttu viime vuosina paljon viherryttämisestä. Maatalouspolitiikassa tuetaan mm. suojavyöhykkeitä, reuna-alueita ja niittyjä, jotka lisäävät eliöiden elinympäristöä ja monimuotoisuutta. Myös mosaiikkimaiset viljelyalueet, joissa on kosteikkoja, pusikkoalueita, metsävyöhykkeitä ja monimuotoisia pelto-alueita lisäävät biodiversiteettiä. Luonnonmukainen viljely viljelykierrolla ja monimuotoisella rakenteella lisää luontaisia lajeja kuten hyönteisiä, pölyttäjiä, lintuja, maaperämikrobeja ja hyötyeliöitä. Kaupunkilaisten Omalla pellolla on pieniä lohkoja, joiden välissä on kukkivia pientareita, pensasalueita, kosteikko, joki ja metsää. Monimuotoinen viljely pitää usein ekologiset lokerot täynnä ja lisää tasapainoa sekä vähentää yhden tuholaisen lisääntymisriskiä. Uudella maatalouspolitiikkakaudella on pyritty ottamaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, ympäristöystävällisemmät viljelymenetelmät, innovaatiot ja tietämyksen levittäminen. Lisäksi tärkeä tavoite on mm. edistää laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Meillähän on pellolla sekä luomun että biodynaamisen laadun takaava merkki. Tämä lisää luotettavuutta vihanneksiemme laatua ja niiden ympäristövaikutuksia kohtaan. Lisäksi ruokaosuuskuntatoiminta lisää mm. tietämystä oman ruoan alkuperästä, sen matkasta siemenestä satokasviksi ja pellolta pöytään sekä sen matkan ja viljelyn vaikutuksesta lähiympäristöön, vesistoihin ja ilmastoon. Ruokaosuuskunta viljelee luonnonmukaisesti vähentäen ympäristön kuormitusta, käyttäen orgaanisia kiertotalouslannoitteita ja biodynaamisesti uskoen läpinäkyvään tuottajan ja kuluttajan väliseen suhteeseen sekä satokasvin yksilöllisyyteen ja sisäiseen laatuun.

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Palsternakkaa & Sipulia

Kausihuoneen tilli & rukolarivit

Savimaa on kuivunut hyvin. Toisaalta kylmä ei vielä viikolla päästänyt otettaan keväästä eikä päästänyt kasvun voimaa kunnolla valloilleen. Istutetut taimet eivät ole kunnolla juurtuneet, kun maa on ollut niin kylmä ja yöpakkaset ovat vierailleet vielä joka yö. Tämän takia pellolla taimet kärsivät vedenpuutteesta sekä kylmästä. Kausihuoneessa kuitenkin jo itää & orastaa. Nyt lämpökäyrä näyttää onneksi nousevan.

Sipulipenkkien haravointia alkuviikosta

Kylmästä huolimatta pyrimme pysymään kevään istutusaikataulussa, koska istutettavia ja kylvettäviä lajeja on paljon. Myös maan orgaaninen lannoitus on jatkunut savimaan kuivumisen tahdissa. Alkuviikko työstettiin paljon kasvupenkkejä ja haravoitiin savikokkareetkin vielä pois kylvön ja istutuksen tieltä. Tällä viikolla aloitettiin sipulin istutus käsin. Käsintyönnettäviä kylvöpyöriä säädettiin oikeisiin asetuksiin. Palsternakka, retiisi ja nauris kylvettiin niillä alkuviikosta ja nyt äestetään maata ensi viikon istutuksia ja porkkanan kylvöä ajatellen. Myös vanhempaa traktoriamme on päästy kevätkorjaamaan. Kevään rytmi on täällä ja jokapäiväisiin raekuuroihin on meilkeinpä tottunut. Onneksi aurinkokin on pilkahdellut aina välistä ja aamut ovat olleet kauniita kylmän yön jälkeen.

Kylvöä nipexillä, bassilla & earthwayllä

Tänä vuonna meillä on kolmea eri kokoista sipulia ja kolmea eri lajiketta. Suurimmat istukassipulit ovat juhannuksen sekä kesäkuun lopun nippusipuleita varten. Seuraava koko valmistuu heinäkuun lopussa elokuun nippuja varten ja pienimmät istukkaat ovat sitten elokuun lopun tavallista sipulia, joka ehtii tuleentua niin, ettei varsia enää hyödynnetä. Sipulimaalla on vietetty tällä viikolla monta kylmää, lumista, raekuuroista ja aurinkoista hetkeä. Tämä viikko on vaatinut lämpimiä vaatteita, sisua ja uskoa tulevaan lämpöön.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Sipulin istukasta on tällä viikolla ollut eri kokoa, paria eri väriä ja muotoa

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Kevät käymässä

Siemenperuna Timoa

Toukokuu alkoi lämpimästi ja pellon töissä on tämän viikon ollut ihan toukokuun tuntua.  Osa pelloista kuivui tällä viikolla ja se on työllistänyt pellon työntekijöitä. On ollut kiire luomulannoittaa ja kevätmuokata ennen mahdollisia sateita, jonka jälkeen voi taas olla ettei pellolle pääse koneella vähään aikaan.

Salaatin taimien istutusta

Tällä viikolla maahan saatiin maa-artisokan mukulat, loput varhaisperunat, ensimmäiset taimet: salaatti, selleri ja kyssäkaali. Kylmä voi kuitenkin tulla vielä takaisin. Se on otettu istutuksissa huomioon. Salaatti kestää muutaman asteen pakkasen, timo-peruna tai juuriselleri eivät myöskään ole arkoja kylmälle. Lisäksi kaikki istutettu on lämpimässä hallaharson alla. Perjantai-ilta vaihtui Omalla pellolla yöksi ennenkuin ensi viikon sipuli- ja palsternakkapenkit olivat valmiita. Näin valmistauduttiin mahdollisiin tuleviin sateisiin eli nyt pellon työt eivät tyssää sateeseen vaan meillä on ensi viikon kylvöjä  ja istutuksia varten kylvöpenkit valmiina. Tämä viikko oli monella tapaa täynnä kevään tohinaa. Tilauksia saapui pellolle odottamaan vuoroaan. Kesä- ja syyssiemenperunat saapuivat, samoin viherlannoksen siemenet sekä sipulin istukkaat. Samaan aikaan pellolla levitettiin lantakompostia ja muokattiin maata sekä ajettiin penkkejä. Valmiita penkkejä haravoitiin ja katettiin istutustuskuntoon. Biokalvotettuja penkkejä täytettiin pienillä vihreillä luomutaimilla. Taimille tuotiin hallaharsoja sekä harsojen painoja.

Peltotyössä on tärkeää olla kokoajan tietoinen sääennusteista, sillä niiden mukaan työt tulee ajoittaa. Työt on tehtävä maan ja taivaan rytmissä: kun maa on sopivan kuivaa ja taivaalta ei tipu vettä traktorin niskaan. Maatyö ajoittuu täysin aurinkovuoden mukaan, jokaisella kasvilla on oma kasvuaika ja lämpötila sekä vesitarve. Se tulee ottaa huomioon Suomen nopeasti etenevässä lyhyessä kasvukaudessa, jossa joka päivä valo-olosuhteet ovat hieman erilaiset.

Pellolla vieraili noin kolmekymmentä opettajaopiskelijaa torstaina. He oppivat, että kylvöpenkki on siemenen koti, jonka tulee kuohkea, ilmava ja tarpeeksi kostea sekä lämmin eli neljän klassisen elementin tulee olla tasapainossa ennen kuin taimi pärjää ja saa otolliset kasvuolosuhteet. Kokeilimme myös käsituntumalla kynnettyä märkää savimaata sekä jo kuivunutta kylvömuokattua peltoa. Näin saimme tuntumaa savimaan moneen luonteeseen. Maa on tunnettava ennenkuin sitä alkaa muokata, jotta voi tukea sen hedelmällisyyttä ja rakennetta töiden oikea-aikaisuudella.

Mari-Johanna ja opettajaopiskelijat istuttavat selleriä

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Odotuksen tuntua

Tämän viikon täytti matalapaine ja odotus. Melkein joka päivässä oli kolme vuodenaikaa; rakeita, vettä, tuulta ja auringon pilkahdus. Viikkosuunnitelman mukaisia töitä ei pystynyt tekemään. Ensi viikolla istutettavia taimia sekä pellolla tehtäviä ensimmäisiä kylvöjä varten maata olisi pitänyt lannoittaa hevosenlantakompostilla ja luomulisälannoitteilla sekä muokata ja tehdä penkit. Savimaa oli kuitenkin liian märkää, joten maan ehdoilla mennään. Savimaan rakenne on tärkeää säilyttää sen elävyyden ja hedelmällisyyden kannalta. Lisäksi tiivistyneessä maassa kasvukunto ja pieneliötoiminta huononee.

Mari-Johanna muovittaa pientä taimihuonetta

Tällä viikolla on sitten tehty kaikkea, mitä pitää tehdä ja mikä helposti jäisi kiireessä tekemättä kuten rasvattu koneet, soritettu peltotie ja satokatoksen alue, kevätlannoitettu sekä kitketty Mustosen yrttimaa ja herukat. Lisäksi on kunnostettu pieni kausihuone tulevia taimia varten. Myös peltomaan pinta-aloja on laskettu valmiiksi toukokuun alun kasveille ja harsosäkkejäkin on viety valmiiksi ensi viikon töitä nopeuttamaan.

Soran levitystä ala Orest, PikkuPeura & Colin

Vihdoin vappua kohti sää näyttää hieman aurinkoisemmalta ja yöpakkasetkin saavat väistyä. Perjantaina osa peltolaisista lähti siivoamaan uutta Longinojan lohkoa Malmille Perhon oppilaiden kanssa. Nyt on siis Longinojallakin korkattu kausi oppilasryhmän kanssa ja virkistävä maatyö opettaa kestävää kehitystä kauden 2017 Liiketalousopisto Perhon oppilaille.

Personal farmer todella toivoo toukokuun alun auringon ja lämmön kuivattavan savimaan, jotta toukokuun alussa päästäisiin tositoimiin peltomaan kanssa. Kasvun tuntua, kevään kiirettä ja möyheää, lämmintä, hedelmällistä, kylvövalmista maata odottaa jo ihan malttamattomana.

Tau ja Katja ottavat uutta luomulannoitetta herukoiden lannoitukseen

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

juliste+flyer

rok_flyer_a4

rok_juliste_2017

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Rakeita & Varhaisperunaa

Savimaa kuivui ennen perjantain sateita

Huhtikuun puoliväli toi kevättyöt Kaupunkilaisten Omalle pellolle. Nyt sataa rakeita, mutta ajatukset ovat jo juhannuksen sadossa eli tietyt työt pitää tehdä nyt, jos satoa aikoo jo keskikesällä saada. Tällä viikolla yöt olivat kylmiä, mutta päivät suhteellisen aurinkoisia. Nyt ollaan taas seurattu säätiedotuksia useamman kerran päivässä ja työt tehdään ilmojen sekä maan kuivumisen mukaan. Ennen torstai-iltana alkaneita sateita ja matalapainetta piti saada varhaisperunat maahan eli maa kynnettyä, lannoitettua ja äestettyä. Alkuviikon pakkasaamun kyntö kuivatti savimaata niin, että puolessa välissä viikoa uskallettiin se jo orgaanisesti lannoittaa sekä äestää. Torstaina päästiin istuttamaan ja peittämään perunat kaksinkertaisella harsolla.

Heidi äestämässä maa-artisokkamaata

Mustosen puutarhassa alkoi kausihuoneen kylvöt eli rukolaa ja tilliä kylvettiin puoli kasvihuonetta täyteen, jotta sato valmistuisi jo juhannuksena. Tätä ennen penkit muokattiin, kalkittiin sekä kompostia ja kanankakkaa levitettiin. Samalla kasvihuone tuli siivottua kevätkuntoon.

Maa-artisokat nostettiin edeltävällä viikolla maasta ja tällä viikolla uskallettiin maa-artisokkamaakin äestää ennen sateita, sillä kylmistä ilmoista huolimatta maa oli suhteellisen kuivaa loppuviikosta ennen sateita. Kuitenkaan koneella istutusvakoja ei ehditty tekemään ennen kuin maa oli taas märkää. Mustosen puutarhan työt pitää ehtiä tehdä nyt ennen kuin ensimmäiset taimet saapuvat, maan muokkaus, lannoitus ja penkkien teko sekä istutus pellolla alkavat. Meillä on niin montaa eri kasvilajia ruokaosuuskuntalaisten sesonkivihanneksena, että tämä tuo meille haasteen saada kaikki työt tehtyä oikea-aikaisesti, että kasvit valmistuvat suunnitellusti. Töiden oikea-aikaisuus pitää kuitenkin sopia ilmojen ja maan kuivumisen kanssa yhteen, sillä savimaan kasvukunto on luomuviljelyn A & O. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, mutta toisaalta hereillä oloa ja intuitiota sekä joustavuutta.

Kasvihuoneessa kylvökset saivat harson päälleen, sillä yöt voivat olla kylmiä

Mihin kaikkeen meidän laitevastaava Pentti ja uusi traktori pikkupeura pystyvätkään…Meidän uudessa nelivedossa on tosiaan etukuormaaja, joka on meille luksusta. Nyt voimme kuormata mm. lantaa. Tällä viikolla Pentti kuormasi lantakompostia peräkärryyn, jotta saatiin varhaisperunamaa lannoitettua.

Pentti & pikkupeura

Toisaalta jouduimme vielä tällä viikolla lannoittamaan ihmisvoimin peräkärrystä lapioimalla. Tämä vei aikaa. Onneksi olemme hankkineet täksi kaudeksi myös vanhan lannanlevitysperäkärryn. Tällä hetkellä se on vielä kollegaviljelijällä Majvikissa korjattavana. Huhtityöt ovat kuitenkin alkaneet täydellä teholla ja nyt on ensimmäiset kylvöt, istutukset ja maan muokkauksetkin jo tehty. Aurinko paistaa, sataa ja välillä käy kylmä viima, enää odotamme lämpöä.

Orest & Tau levittävät lantaa varhaisperunamaalle

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Maa & Valo

Päivien pituus on kesän puolella ja maaliskuu vaihtui huhtikuuksi. Maaliskuussa maa ja valo tulivat näkyviin ja suunnitelmia tehtiin. Huhtikuussa huhtityöt alkavat. Meidän uudet työntekijät Tau ja Orest sekä ensimmäinen tämän kauden harjoittelija Mari-Johanna aloittivat työt huhtikuun alusta. Ensimmäiseksi otettiin maa-analyysit Omalta pellolta sekä uudelta Longinojan lohkolta, jota osuuskunta hoitaa tämän kauden. Sen jälkeen aloitettiin viime kauden sadonnosto. Pellolta nostetaan nyt keväällä palsternakat sekä maa-artisokat ylös maasta ja varastoon pariksi kuukaudeksi odottamaan ensimmäistä sadonjakoa. Maa on ollut niille paras varasto talvehtia. Lisäksi pellot siivotaan, osa vielä kynnetään ja pääsiäisen jälkeen, huhtikuun lopulla on jo ensimmäisten istutusten vuoro.

Kuva: Tau Lehto; Oman palsternakan nostoa Anttilasta tällä viikolla

Nyt ollaan valmiina uuteen kauteen, vaikka maa on vielä viileä ja märkä. Maa on levännyt lumipeitteen alla, mutta paljon on tapahtunut. Uusi traktori ”pikku peura” on hankittu osuuskuntalaisten mikrolainoilla. Lisäksi osuuskuntamme jäsen Perho on yhdistynyt Helmi liiketalousopiston kanssa Perho liiketalousopistoksi. Heidän kanssaan on suunniteltu Malmille uutta peltolohkoa, joka palvelee mm. koulun kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa tarjoten kokkiopiskelijoille kestävän gastronomian oppimisympäristön. Liiketalousopiskelijoille se tarjoaa autenttisen yrityksen (osuuskunta), jonka liiketoimintaa seurata sekä markkinoida pellon tuotteita. Lisäksi matkailuala voi hyödyntää maatila- ja virkistysmatkailu ideaa sekä terveystieto yhdistää Green Care-virkistysliikunnan kehon ja mielen huolloksi. Malmin Longinojalle on nyt suunniteltu yhden hehtaarin viljelyalue Oman pellon lisäksi. Tulevaisuudessa tästä on tarkoitus tulla itsenäinen sisarosuuskunta Herttoniemen ruokaosuuskunnalle. Longinojan viljely on nyt ensimmäisenä kautena pääasiassa maanparannusviljelyä.

Kuva: Orest Lazepka; Maa-analyysien ottoa Longinojan uudella peltolohkolla

Myös Omalle pellolle on alettu suunnittelemaan tulevaisuutta varten tilakeskusta eli sisätilaa mm. vihannesten pakkaamiseen ja varastointiin. Lisäksi rakennukseen tulee mm. pukuhuoneet, työkaluvarastot sekä henkilökunnan kahvihuone. Lisäksi talven aikana on muun muassa etsitty uusia työntekijöitä peltotoimintaa vahvistamaan sekä uusvanhoja laitteita kuten lannanlevityskärryä. Lahden ruokaosuuskunta järjesti kevättalvella kumppanuusmaataloustapaamisen, johon osallistui Lahden lisäksi Herttoniemen ruokaosuuskunta, Tuusulan Oma maa, Ompputonttu sekä uusi aloittava kumppanuusmaataloustila. Se on virkistävää kuulla muiden tilojen kuulumisia ja suunnitelmia. Lisäksi kuultiin hienot luennot aiheista:kumppanuusmaatalous ja immuniteetti, kumppanuusmaatalous yhteiskunnallisena toimijana, kumppanuusmaatalouden yhteisöllisyys sekä kumppanuusmaatalous käsitteenä. Nämä luennot löytää Suomen Kumppanuusmaatalouksien facebook-sivulta. Se on myös hyvä paikka verkostoitua CSA-piireihin sekä pysyä ajantasalla.

Oman pellon viljelysuunnitelma on jälleen tänä vuonna iso viime vuoteen verrattuna. Niin Malmille kuin Omalle pellollekin on tilattu biodynaamisesti tuotetut siemenet, luomutaimet, viherlannoksen siemeniä, tehty lannoituslaskuja ja tilattu orgaanisia lannoitteita sekä mietitty viljelykiertoa. Myös siemenperunat ja istukassipulit on tilattu. Omalle pellolle on tulossa uusina lajeina tälle kaudelle kaskinaurista, lehtiselleriä sekä romanesco-kaalta. Takaisin viljelyvalikoimaan tulevat juurisellerit sekä raitajuuri. Lisäksi kaaleja ja porkkanoita viljellään viime kautta enemmän. Myös harjoittelijoita on jälleen tulossa kiva joukko eri kouluista. Tuleva kasvukausi näyttää valoisalta ja siihen lähdetään intoa täynnä. Oman pellon seitsemäs viljelykausi on alkanut. Tervetuloa seuraamaan toimintaa, virkistymään pellolle sekä jakamaan oman maan tuoreet & terveet antimet.

 

Tallennettu kategorioihin Blogi, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Yhteisön tukemaa viljelyä

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) on juurtunut Suomeen. Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto oli ensimmäinen kumppanuusmaatila, kun se perustettiin vuonna 2011. Siitä vuoden päästä kumppanuusmaatalous levisi Tampereelle ja Turkuun. Nyt tiloja on kymmenkunta. Ilmiö on vielä hyvin marginaalinen. Kumppanuusmaatalousmallin leviämistä helpottavat nykyään uudet sähköiset kanavat, joiden avulla pystytään kommunikoimaan isolle ryhmälle kuluttajille eivätkä ne vaadi isoja alkuinvestointeja. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 viljelijät olivat kiinnostuneita uudenlaisesta suoramyyntikanavista. Silloin puhuttiin ensimmäisen kerran kumppanuusmaataloudesta Suomessa. Biodynaaminen yhdistys julkaisi Päivi Suokkaan ja Kari Järvisen toimittaman kirjan ”Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa”. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, koska kuluttajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan ruokaa suoraan tiloilta. Nyt kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee ja kuka sen viljelee. Esimerkiksi 200.000 ranskalaista oli tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa vuonna 2014. Amerikassa oli pelkästään 7398 CSA-maatilaa vuonna 2015. Siellä kumppanuusmaatiloihin kohdistuva kiinnostus kasvavaa vuosittain ja tavoitteena on 5 miljoonaa jäsentä vuonna 2030.

Miksi liittyä kumppanuusmaatilaan?
Kumppanuusmaatalous luo henkilökohtaisen suhteen viljelijän ja kuluttajan välillä. Kun jäsen liittyy kumppanuusmaatilan jäseneksi hän saa yhden osan pellon sadosta. Jäsenet saavat sato-osuuden eli satokassillisen kasviksia suoraan tilalta koko satokauden.

Ruokamarkkinat ovat muutaman ison yritysten hallinnassa. Markkinat ovat keskittyneitä ja suosivat isoja monikansallisia yrityksiä. Ruokahuijauksista on tullut arkipäivää ja ruuan alkuperä on hämärtynyt ruokaketjussa. Kumppanuusmaatalous on tämän ilmiön vastakohta. Se on suora yhteys maahan ja viljelijään. Ruoka saadaan pellolta suoraan ilman välikäsiä.

Kumppanuusmaatalouden kautta on mahdollista saada tuoreita ja puhtaita raaka-aineita suoraan viljelijältä. Maatila saa etukäteen tiedon kysynnästä ja niin viljelijä voi keskittyä kasvattamaan terveellistä ruokaa ja toimittamaan ne suoraan jäsenille. Sadon voi hakea jakelupisteistä tai suoraan pellolta.

Maailman ongelmat ovat läsnä elämässämme kuten poliittinen ja taloudellinen epätasa-arvo, ilmaston lämpeneminen tai ilmansaasteet. Niihin vaikuttaminen voi tuntua turhauttavalta ja vaikealta. Siksi joillekin meistä on tärkeää tehdä jotain konkreettista ja paikallisempaa. Kumppanuusmaatilaan liittyminen voi tarjota jäsenille positiivisen muutoksen arkeen, joka voi parantaa myös elämänlaatua. Samalla pienellä teolla on vaikutusta terveyteen, paikallistalouteen ja ympäristöön. Jäsenet oppivat arvostamaan itseviljeltyjä biodynaamisia kasviksia. Oman pellon nahistunutta punajuurta on vaikea heittää biokompostiin, jolloin kotitalouden ruokahävikki voi pienentyä.

Kumppanuusmaatalous luo paikallistaloutta, jossa eurot jäävät lähialueelle. Viljelijät parantavat viljelymaata ja tarkoituksena on luoda kestäviä ja hyviä työpaikkoja. Tämän jokainen jäsen voi käydä toteamassa pellolla. Kumppanuusmaatalous mahdollistaa pieniä ja monipuolisia maatiloja. Ne voivat olla myös kannattavia taloudellisesti. Ei tarvitse kilpailla määrällä vaan laadulla. Kumppanuusmaatiloille sopii hyvin myös Green Care-toiminta, lasten ja nuorten kesäviljelyleirit, koululaisryhmät ja ylipäätään toiminta mikä tukee maaseudun ja kaupunkilaisten kohtaamista.

Kumppanuusmaatalous ei ole helpoin tie terveelliseen ruokaan. Suurin osa kuluttajista käy kaupassa ja ostaa muutaman kerran vuodessa paikallisesta Reko-lähiruokarenkaasta, ruokapiiristä tai torilta paikallisilta tuottajien ruokaa. Liittyminen kumppanuusmaatilaan on isompi muutos. Liittymällä sitoudutaan satokauteen viikoittain. Silloin ei pystytä valitsemaan tuotteita niin kuin kaupassa käydessä vaan joudutaan elämään enemmän sesongissa ja siitä mikä on juuri nyt pellolla parhaimmillaan. Jäsenyys voi muuttaa suhdetta ruokaan. Parhaimmillaan kumppanuusmaatilan sato-osuus rikastuttaa perheen ruokatottumuksia. Ruuan tuoreus ja maku voi muuttaa sellaisten raaka-aineiden käyttöä, joista ei ole aikaisemmin pitänyt. Kasviksissa on huimia makueroja verrattuna kaupasta saataviin. Kotitalousopettaja Maritta Paakkinen on tutkinut gradussaan ruokaosuuskunnan jäsenyyden vaikutuksia ruokailutottumuksiin ja ruuanvalmistukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että jäsenet valmistavat kotona useammin ruokaa, kasvisten määrä on isompi sekä käytetyt lajikkeet ovat harvinaisempia kuin tavallisesti. Jäsenyys rikastuttaa ruokatottumuksia ja inspiroi kokeilemaan uusia ruokalajeja.

Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon satokausi kestää 20 viikkoa. Sato-osuus maksaa 450 euroa. Sato-osuuteen hinnaksi tulee 22,50 euroa viikossa. Sijoitus on varsin pieni verrattuna perheen ruokaostoksiin viikossa. Kuntosalin jäsenyys voi maksaa enemmän kuin sato-osuus. Pellolla käydään myös kuntoilemassa, koska kumppanuusmaatalouteen kuuluu, että jäsenet osallistuvat ruuan viljelyyn. Kaikkea talkootyötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä pellolla. Osan talkootunneista voi suorittaa sadonjakelupisteillä tai hallinnollisten tehtävien parissa. Satomaksun ennakkoon maksamisella jaetaan viljelyn riskiä, koska siinä sijoitetaan tulevaan satoon. Sato-osuuksien koko nimittäin vaihtelee vuosittain, joten jäsenet kokevat sato-osuuden eroavaisuuden vuosittain. Ennakkoon maksaminen mahdollistaa myös maanviljelyn ilman pankkilainoja.

Kumppanuusmaatalouteen liittyy voimakkaasti yhdessä tekeminen ja yhdessä asioiden ratkaiseminen. Investoinnit päätetään yhdessä jäsenten kanssa. Kumppanuusmaatiloilla on hyvin yleistä, että tilan kehittämistarpeet kerrotaan jäsenille tyyliin ”haluaisitteko, että saisitte sato-osuudessa kananmunia?” Jäsenten niin halutessa viljelijä selvittää kanalan perustamiskustannukset. Tällöin jäsenet osallistuvat halutessaan kustannusten rahoittamiseen. Esimerkiksi Ruokaosuuskunnan kaupunkilaisten omalle pellolle pitää saada tällä hetkellä uusi traktori. Asiasta kerrotaan jäsenille ja ilmoitetaan investoinnin suuruus. Tämän jälkeen jäsenet voivat lainata rahaa Ruokaosuuskunnalle haluamansa summan, joka maksetaan takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Mahdottomalta kuulostanut 20.000 euron koneinvestointi pystytään rahoittamaan yhdessä. Samalla jäsenistö sitoutuu pitkäaikaisemmin pellon toimintaan. He ovat se voimavara mitä maatila tarvitsee. Hyvin toimivalla uudella traktorilla saadaan tehostettua työntekijöiden työpanosta. Samalla pellon työharjoittelijat saavat kokemusta pellon koneiden käytöstä.

Tavallisten kotitalouksien tuki on tärkeää ja ilman sitä ei voi syntyä kestävää kumppanuusmaataloutta Suomeen. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 kumppanuusmaatalouteen perustuvaa tilaa. Löydä oma kumppanuusmaatilasi tästä: http://ruokaosuuskunta.fi/csa-suomi/

 

Kaupunkilaisten oma pelto

Herttoniemen ruokaosuukunta

Noin 200 jäsentä

3,5 hehtaarin viljely

Biodynaaminen ja luomu

6 sadonjakelupistettä

4 palkattua viljelijää vuonna 2017

Sato-osuuden hinta 450 €

Liikevaihto noin 200.000 €

Kotitalouksien lisäksi jäseninä mm. päiväkoti Arabian Helmi, Perho Liiketalousopisto, kasvisravintola Verso, kahvila Carusel, Lilinkotisäätiö

 

CSA

Community Supported Agriculture (CSA) on maatalousmalli, jossa joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka-aineita, joiden alkuperästä he ovat selvillä, ja pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vastaavasti vaatimattomampia. Ensimmäiset CSA-maatilat perustettiin 1960-luvulla Japanissa.

 

Teksti kirjoitettu Demeter-lehteen 3/2017
Kirjoittaja: Olli Repo
Valokuvat: Veikko Somerpuro

 

 

 

 

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Viljelyteam 2017

Ruokaosuuskunnan viljelyjoukkue on nyt kasassa. Seitsemäs satokausi saa alkaa Kaupunkilaisten omalla pellolla. Ruokaosuuskunnan palkatut viljelijät ovat Heidi Hovi, Pentti Okkonen, Tau Lehto ja Orest Lazepka. Uusina työntekijöinä aloittaa Tau ja Orest. Taulle pelto on tuttu, koska hän on Ruokaosuuskunnan jäsen. Kesätöihin tulee pellon vanha tuttu viljelijä Sandro Wüthrich. He tekevät yhdessä kaikki pellon työt kylvöstä sadonkorjuuseen. Apunaan heillä on aktiivinen ruokaosuuskunnan jäsenistö, kesätyöntekijät ja työharjoittelijat. Ruokaosuuskunta toivottaa vanhat ja uudet työntekijät tervetulleiksi omalle pellolle.

Palkattujen työntekijöiden lisäksi pellolla on useita työharjoittelijoita. Olemme todella kiitollisia pellon harjoittelijoista. Yritämme tarjota heille mahdollisimman mielenkiintoisen harjoittelupaikan, joka inspiroisi ja antaisi heille uskoa viljelyn tulevaisuuteen. Viljelemme biodynaamisesti, joten luonnonmukainen viljely tulee myös tutuksi työharjoittelussa. Otamme vielä lisää työharjoittelijoita pellolle. Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä.

Viljelyteam 2017. Viljelijät ovat Heidi Hovi (alarivissä oikealla), Pentti Okkonen (alarivissä keskellä), Tau Lehto (ylärivissä 3. oikealta) ja Orest Lazepka (ylärivissä oikealla). Marja-Liisa Lampinen (alarivissä vasemmalla) on ruokaosuuskunnan peltoryhmän vetäjä.

Pellolle on ostettu myös uusi traktori. Se helpottaa työntekijöiden työtä ja vähentää stressiä, kun ei tarvitse kokoajan jännittää kestääkö vanhat traktorit koko satokautta. Traktori tarjoaa työharjoittelijoille mahdollisuuden opiskella konetöitä Kaupunkilaisten omalla pellolla. Aikaisemmilla vanhoilla traktoreilla ei saanut ajaa työharjoittelussa, koska työturvallisuutta emme pystyneet takaamaan harjoittelijoille. Tämä on toivottavasti hyvä porkkana hakea työharjoittelemaan omalle pellolle.

Kaupunkilaisten oman pellon uusi traktori on ”pikkupeura” John Deere 1950.

Olemme valmiit uuteen satokauteen, joka alkaa virallisesti huhtikuussa. Ensimmäiset sato-osuudet valmistuvat kesäkuussa ja satokausi päättyy marraskuun lopulla. Otamme uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan. Liity mukaan joukkoon iloiseen.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Jokapäiväinen leipämme

Ekosäätiö järjesti luentosarjan nimellä ”Jokapäiväinen leipämme” viime vuonna. Ruokaosuuskunta osallistui 4.10.2016 luennoimalla kumppanuusmaataloudesta. Nyt  luentosarja on julkaistu pdf-raporttina, jonka voi ladata alla olevasta linkistä. Raportin on toimittanut MMT Kaisa Karttunen ja Sauli Rouhinen.

Kumppanuusmaatalous luennon osuus alkaa sivulta 20.

Jokapäiväinen leipämme – nettijulkaisu final

Kiitos Ekosäätiölle ja Saulille!

 

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti